Leivotko ilman munia, maitoa, sokeria tai gluteenia? Ei hätää! Leivonta ilman näitä perusraaka-aineita onnistuu helposti. Tutustu nerokkaisiin vaihtoehtoihimme!
Ruoka-aineiden aiheuttamia yliherkkyyksiä on yhtä paljon kuin hiekanjyviä rannalla – ja sama koskee erilaisten ruokavalioiden määrää. Ennen kuin tarjoaa kotitekoisia herkkuja kahvivieraille, on aina kysyttävä, onko kukaan vegaani, kasvissyöjä tai esimerkiksi sokerittomalla, laktoosittomalla tai gluteenittomalla ruokavaliolla. On helpompaa leipoa heti sellainen kakku, jossa ei ole mitään ”häiritseviä” aineksia ja joka sopii jokaiseen ruokavalioon. Silloin jokainen voi nauttia herkullista kakkua tuntematta jäävänsä ulkopuolelle ruokavalionsa vuoksi.
Olemme listanneet, mitkä ainekset voidaan korvata leivonnassa, miten se tehdään ja millä aineilla. Monet ainekset ovat sellaisia, että sinulla luultavasti on niitä jo valmiiksi kotona. Lopputuloksena on aina maukas kakkupala, ja vain sillä on väliä!
Millä kananmunan voi korvata reseptissä? Tämä kysymys kiinnostaa muitakin kuin vain vegaaneja. Spontaanin leivontahalun iskiessä jääkaapista tai ruokakomerosta ei välttämättä löydy juuri oikeita aineksia. Jos munia ei löydy, ei hätää – käyttämällä seuraavia aineksia saat taikinasta juuri sopivan kiinteän ja kostean sekä rakenteeltaan oikeanlaisen. Kananmunien määrät perustuvat aina oletukseen, että käytetään M-koon munia.
Pellavansiemenrouhe on hyvä sitomaan taikinaa. Lisäksi sen maku on miedon pähkinäinen, joten se sopii erinomaisesti makeisiin leivonnaisiin.
Yhdistä 1–2 ruokalusikallista pellavansiemeniä ja 3 ruokalusikallista vettä ja anna seoksen seistä hetken aikaa, kunnes siitä tulee geelimäistä. Näin korvaat täydellisesti yhden kananmunan.
Omenasose (tai omenamousse), joka ei yleensä sisällä lisättyä sokeria, pitää kakun kasassa, antaa taikinalle rakennetta, lisää kosteutta ja antaa myös jonkin verran makeutta, joten reseptin muut sokerit voidaan korvata sillä kokonaan tai osittain.
3 rkl omenasosetta (noin 70 g) = 1 kananmuna
Banaanit (etenkin kypsinä) sitovat taikinaa ja antavat sille kosteutta ja makeutta.
1/2 banaani = 1 kananmuna
Sopivat erinomaisesti makeisiin ja suolaisiin leivonnaisiin, kuten leipiin, sillä niiden maku on suhteellisen neutraali. Ajan myötä chiansiemenet turpoavat vedessä. Jos siemenet jättää esimerkiksi yön yli veteen, niistä tulee eräänlaista vanukasta tai geeliä, jota voidaan käyttää taikinan sitomiseen.
1 rkl chiansiemeniä + 3 rkl vettä = 1 kananmuna
Psylliumjauhe turpoaa vedessä moninkertaiseksi alkuperäiseen kokoonsa nähden muodostaen geeliä, jota voidaan käyttää taikinan sitomiseen.
1 rkl psylliumia + 2 dl vettä = 1 kananmuna
- Kaura: 3–4 rkl (hienoja) kaurahiutaleita tai kauraleseitä = 1 kananmuna
- Tärkkelys: 1 rkl tärkkelystä + 3 rkl vettä = 1 kananmuna
- Soya flour: 1–2 rkl soijajauhoa + 1–2 rkl vettä = 1 kananmuna
- Etikka: 1–2 rkl etikkaa = 1 kananmuna
- Silken tofu: 50-60 g silken tofua = 1 kananmuna
- Johannaksenleipäpuujauhe: 1 tl = 1 kananmuna
Millä maidon voi korvata leivonnassa ja resepteissä? Vastaus on melko yksinkertainen: kasvipohjaisella maidonkorvikkeella. Kasvimaidoista käytetään usein sanaa ”juoma”. Esimerkiksi kookos-, cashew- ja hasselpähkinämaidot toimivat usein hyvin makeissa resepteissä. Vastuullisuudesta huolestuneille kauramaito on parempi vaihtoehto. Sen tuotanto on alueellista ja vaatii vähemmän vettä. Kauramaidossa on luonnollista makeutta kauran sisältämän tärkkelyksen vuoksi. Voit siis vähentää myös reseptin sisältämän sokerin määrää.
Kasvimaidoilla voidaan yleensä korvata lehmänmaito samassa suhteessa (1:1). Kasvimaito on värinsä ja koostumuksensa puolesta samankaltaista ja sopii erinomaisesti ruoanlaittoon ja leivontaan. Kasvipohjaiset vaihtoehdot maistuvat hyviltä myös sellaisinaan: aamiaisella kauran, myslin, puuron tai riisipuuron kanssa tai ihan vain kupillisessa kahvia. Koska kasvimaitoja on niin paljon, niitä kannattaa kokeilla, kunnes löytää oman suosikkinsa.
Makean viljaiselta maistuvassa kauramaidossa on paljon kuitua ja vähän kolesterolia eikä lainkaan maitoproteiinia tai laktoosia. Kauramaidolla on myös se etu, että se valmistetaan paikallisesti ja sen ilmastovaikutukset ovat pienemmät.
Soijamaidosta on tarjolla monia eri makuja. Usein maidot ovat makeutettuja ja ne voivat olla maustettuja esimerkiksi vaniljalla tai suklaalla. Soijamaidolla voidaan korvata lehmänmaito ja kerma leivonnassa, mutta sitä voidaan käyttää myös ruoanlaitossa.
Riisimaito sopii hyvin allergisille, sillä se on laktoositonta ja gluteenitonta eikä sisällä maitoproteiinia. Sen koostumus on kuitenkin hieman vetisempää kuin lehmänmaidon.
Kookosjuoma ei ole yhtä täyteläistä kuin kookosmaito, jota käytetään kermaisen koostumuksensa vuoksi jälkiruokiin, kuten kakkujen kuorrutteisiin ja täytteisiin. Kookosjuoma ei kuitenkaan sisällä niin paljon kookosmassaa, ja sen koostumus muistuttaa lehmänmaitoa. Kookosjuomaa ja kookosmaitoa ei tule kuitenkaan sekoittaa kookosveteen, joka on suoraan kookospähkinästä saatavaa vetistä nestettä. Kookoksen voimakkaasta mausta on pidettävä, jos haluaa käyttää kookosjuomaa.
Kivennäisvesi sopii erinomaisesti kuohkean kakkutaikinan tekemiseen. Hiilidioksidi antaa taikinalle rakennetta. Maidon voi korvata myös hanavedellä, mutta se on vetisempää kuin maito. Leivonnassa on suositeltavaa lisätä vettä vähitellen, kunnes saavutetaan haluttu koostumus.
- Viljajuomat, kuten spelttijuomay
- Hamppumaito
- Mantelimaidot
- Mehut: Mehut ja sitruunalimonadi toimivat hyvin kuivakakuissa antamalla niihin makua ja rakennetta (esimerkiksi sitruunakakkuun käytettävä limonadi). Hiilidioksidi antaa taikinalle kuohkeutta, ja käytetty neste voi myös muuttaa taikinan väriä.
Uskomatonta mutta totta: jopa valkoinen sokeri voidaan korvata useimmissa resepteissä ongelmitta. ”Miksi” on tässä asiassa tärkein kysymys. Onko kyse siitä, ettet halua käyttää teollisesti valmistettuja ravinneköyhiä sokereita, vaan haluaisit mieluummin hyödyntää hedelmien luonnollista, täyteläistä makeutta? Vai oletko huolissasi kaloripitoisuudesta? Kun syyt ovat selvillä, on helppoa tehdä oikea valinta. Valkoiselle sokerille on useita vaihtoehtoja!
Hunaja on ahkerien mehiläisten tuottama luonnontuote on täynnä kivennäisaineita, mutta se ei sovi vegaaneille. Mausta riippuen hunaja voi olla kukkaisen makeaa tai jopa metsäisen karvasta, kuten kuusihunaja.
80 g hunajaa = 100 g sokeria
Maukasta vaaahterasiirappia saadaan Kanadan sokerivaahterapuista. Se on juoksevampaa kuin hunaja ja maistuu karvaammalta, mutta siinä on vähemmän kaloreita kuin sokerissa. On hyvä muistaa, että mitä vaaleampaa vaahterasiirappi on väriltään, sitä miedompaa ja hienompaa sen maku on.
80 g vaahterasiirappia = 100 g sokeria
Kuivatuista hedelmistä taatelit, luumut, aprikoosit ja omenat maistuvat makeilta ja sopivat hyvin useimpiin makeisiin leivonnaisiin. Niiden sisältämät kuidut hellivät ruoansulatusjärjestelmää. Kuivatut taatelit voi soseuttaa tehosekoittimessa. Pikku vinkki: lisäämällä muutaman ruokalusikallisen vettä voit tehdä hedelmäsosetta, joka säilyy jääkaapissa pari päivää.
Noin 125 g = 100 g sokeria
Kookossokeri ei ole yhtä makeaa kuin sokeri, mutta sen maku on ihanan karamellimainen. Sitä saadaan yleensä Kaakkois-Aasian kookospalmuista. Siksi sen kuljetusreititkin ovat pidempiä ja ilmastovaikutukset suurempia. Ikävä kyllä kookossokeri paakkuuntuu leivonnassa, ja sitä on käytettävä enemmän kuin tavallista sokeria.
Noin 125 g = 100 g sokeria
Kypsät banaanit ovat erinomainen ratkaisu makeuden kannalta. Kypsyysasteesta riippuen banaaneissa voi olla vaniljaisia tai miellyttävän hedelmäisiä ja karamellimaisia makuvivahteita. Mitä tummempi banaani, sitä parempi. Niinpä ne sopivat erinomaisesti ruoanlaittoon ja leivontaan.
Noin 125 g = 100 g sokeria
- Siirapit, kuten taatelisiirappi tai riisisiirappi
- Paksut mehut, kuten omena- tai päärynämehu tai agavemehu
- Sokerialkoholit ja makeutusaineet, kuten erytritoli ja ksylitoli tai makeastevia, ovat vähäkalorisia tai jopa kalorittomia.
Tarvittaessa reseptiä voidaan joutua muokkaamaan, kun lisätään paksuja mehuja tai siirappeja. Niiden korkea kosteuspitoisuus voi vaikuttaa taikinan koostumukseen.
Maukkaita kakkuja ei ole pakko leipoa vehnäjauhoista. Tässäkin asiassa on olemassa vaihtoehtoja. Gluteenia voi välttää pysymällä kaukana täysjyvävehnästä, ruisjauhosta, ohrasta tai trendikkäistä vanhoista vehnälajeista, kuten esimerkiksi emmervehnästä, speltistä, Kamut-vehnästä tai yksijyvävehnästä (Einkorn). Haluaisitko leipoa kakkuja, joita voi syödä gluteeniherkkyydestä tai keliakiasta huolimatta?
Voit aloittaa heti käyttämällä näitä gluteenittomia jauholajeja: tattari, teff, hirssi, riisi, maissi, kaura, kookos ja banaanijauho sekä monia muita. Koska mikään näistä ei sisällä gluteenia, leipien tai muiden leivonnaisten reseptejä ei tarvitse muuttaa paljon. Kokeile erilaisia jauhoja, niin saat käsityksen niiden käyttäytymisestä leivonnassa. Kokeilemassa lesviää myös, voiko vehnäjauhon korvata haluamallasi jauholla samassa suhteessa. Vehnäjauhojen korvaamisen muilla jauhoilla ainoa haittapuoli on, että leivonnaiset eivät aina kohoa yhtä hyvin!
Koostuu hienoksi jauhetuista manteleista ja antaa taikinalle erinomaisen rakenteen. Manteleiden proteiinipitoisuus on hyvin suuri, ja ne sopivat erinomaisesti makeiden kakkujen leivontaan. Tätä jauhoa on erittäin helppo valmistaa myös itse: laita vain kuoritut tai raa’at ja kuorimattomat mantelit tehosekoittimeen ja jauha hienoksi jauhoksi.
Suolaisen makunsa vuoksi kaurajauho sopii hyvin leipään, mutta se tarvitsee parikseen jonkin toisen jauhon, sillä yksinään sen maku on karvas. Kannattaa valita sertifioitu gluteeniton kaura, sillä kaupallisesti valmistetussa kaurassa voi olla jäämiä gluteenista tuotantoprosessin ajalta.
Tämä jauho tehdään kuorituista kikherneistä. Monet tuntevat kikherneet kuuluisasta suolaisesta ruoasta, falafelista. Kikhernejauho sopii erittäin hyvin suolaisiin taikinoihin, mutta se antaa myös makeille taikinoille erityisen säväyksen.
Hasselpähkinäjauho on muita pähkinäjauhoja voimakkaamman makuinen ja luonteikkaampi. Muistathan kuitenkin kiinnittää huomiota allergioihin ja kysyä ruokailijoilta niistä etukäteen.
Riisi ja maissi tulevat eri puolilta maailmaa ja kuuluvat tärkeimpiin perusruokiin. Siksi ei olekaan mikään yllätys, että niistä voidaan valmistaa myös jauhoa. Riisijauho on jo vakiintunut gluteenittomassa ruoanvalmistuksessa, ja se sopii hyvin myös makeisiin leivonnaisiin. Riisijauholla on hieno rakenne ja mieto, pähkinäinen maku. Maissijauhoa valmistetaan kuorituista maissinjyvistä, ja se maistuu voimakkaammalta ja ainutlaatuisemmalta. Sen rakenne ei ole niin hieno, mutta sillä on voimakas keltainen väri. Kumpikin jauho sopii hyvin leivontaresepteihin.
- Tattarijauho: Vaikka tattarin englanninkielinen nimi on buckwheat, sillä ei ole mitään tekemistä vehnän (wheat) kanssa. Tattari on gluteeniton ja maultaan pähkinäinen ja aromaattinen. Se toimii hyvin makeissa ja suolaisissa leivonnaisissa.
- Teffjauho: Teff tulee Etiopiasta, ja sitä valmistetaan tefheinästä. Se maistuu makeahkolta ja sisältää monia kivennäisaineita.
- Soijajauho: Voit valmistaa jauhoa myös tästä yleistuotteesta. Soija on tuttu tofusta, soijamaidosta ja lihankorvikkeista, ja lisäksi sitä saa jauhona. Siinä on paljon kuitua ja proteiinia.
Noin 75 g jauhoa = 100 g vehnäjauhoa (tyyppi 405)
Nauti leipomisesta, sillä ”kaiketon” leivonta voi olla todella helppoa – ja mikä vielä tärkeämpää, todella maukasta!
Kakut
Vegaaninen kerroskakku
Kakut
Sokeriton suklaakakku
Leivokset
Proteiinibrowniet
Makeiset
Ketogeeniset marjakarkit
Pikkuleivät